Jouko Haavisto

Yritysmotivaattoriblogini tavoitteena on herättää ajatuksia, luoda uutta tilaa ajatuksille, herkistää luovuutta sekä saada aikaan onnellisuuden aineksiin liittyvien tekijöiden pohdiskelua.

Mottoni: rohkeus kasvaa yrittäessä ja pelko epäröidessä.

Koulutukseltani olen filosofian maisteri, pääaineena fysiikka. Työelämässä toimin lakeja toimeenpanevana asiantuntijana.

Pitkä työkokemukseni koostuu teollisuuden johtotehtävistä, esimiestyöstä, duunarin hommista, myyntityöstä, luovuudesta, innovaatioista, tuotekehityksestä, tiimien perustamisesta, tiimien johtamisesta, rekrytoinneista, palavereista, resurssoinnista, kriiseistä, organisaatiomuutoksista, riskien hallinnasta, laadun kehittämisestä, liiketoiminnan kehittämisestä, yhteistyöstä, verkostoitumisesta, kanssakäymisestä sidosryhmien kanssa, yritystoiminnasta, taksipalvelusta, start-upeista, vaatimustenhallinnan johtamisesta, liikeneuvotteluista, elektroniikkateollisuudesta, palvelusektorin toiminnasta, tukkukaupasta, elintarvikealasta, kansainvälisestä kaupankäynnistä, tietotekniikasta, tutkimustyöstä, fysiikasta ja projektien johtamisesta. Päädyin lopulta asiantuntijaksi työhön, jossa tehtäväni on toimeenpanna tiettyjä lakeja. En kerro tässä enempää työni sisällöstä, koska haluan säilyttää yksityisyyteni.

Elämänkokemukseni rakentuu opiskelusta, perheen perustamisesta, lasten kasvattamisesta ja heidän itsenäistymisen prosessista ja omilleen muuttamisesta, avioerosta, isän kuolemasta, elämän murheista ja iloista, yksin asumisesta, ympäristön ja ystäväpiirin vaihtumisesta, oman talouden kasvun nautinnoista sekä sen talouden totaalisesta tuhoutumisesta, hyvästä (elämään oikein hyvin riittävästä) palkasta, huonosta (köyhyysrajan alapuolella olevasta) palkasta, työttömyydestä, aurinkoisesta vauraudesta ja synkästä köyhyydestä. Myös kirveltävästä, sietämättömästä henkisestä tuskasta ja tuskan vastapainona intohimosta elämää kohtaan sekä onnellisuuden etsimisestä.

Tulevaisuuteni toiveet on päästä käsiksi onnellisempaan elämään, tai siis päästä ylipäätään onnellisuuden osaksi ja saavuttaa jotakin jossa olisin onnellinen. Kivijalkana tulevaisuuden rakentamisen osalta on elämäni kokemukset; ne ihanat muutamat onnistumiset ja jotkin sydämen murskaksi särkeneet julmat pettymykset. Ajassa ei voi palata taaksepäin mutta eteenpäin on pakko mennä joten ehkä asiat vielä lutviutuu kohdilleen.