Tavoitteellinen johtaminen palvelun ja tuotteen kehittämisessä

Eikö palvelukonseptisi toimi? Eikö asiakkaasi olleetkaan tyytyväisiä tuotteeseesi? Saitko alihankkijalta epäkuranttia tavaraa? Onko palvelussasi laatuongelmia? Pitäisikö yrityksesi palvelukonseptia tehostaa? Haluatko kehittää palvelun joka vastaa asiakkaiden odotuksia? Tuliko tuotteesi kehitys kalliimaksi kuin alunperin piti?

Ja se kaikista oleellisin kysymys: Miten saada palvelusta tai tuotteesta sellainen jonka ominaisuudet ovat juuri niitä joita asiakkaat oikeasti haluavat? Ratkaisu tähän sekä sitä kautta muihin edeltäviin kysymyksiin löytyy tavoitteellisesta johtamisesta jossa hyödynnetään vaatimustenhallinnan menetelmiä.

Lyhyesti yksinkertaistettuna kyse on asiakkaiden sekä muiden sidosryhmien tarpeiden täyttämisestä. Tarpeista luodaan systemaattisen prosessin avulla tuotteelle tai palvelulle omat vaatimukset, joiden avulla tiedetään mitä ollaan tekemässä eikä vielä tässä vaiheessa sitä miten se toteutetaan. Palvelua tai tuotetta kehitettäessä on ehdottomasti ensin tiedettävä mitä ollaan tekemässä ja mitä tarpeita tulee täyttää. Kun ne tiedetään on mahdollista laatia ratkaisuvaihtoehdot toteutukselle. Yleiskäyttöisenä menetelmänä vaatimustenhallintaa voidaan käyttää kaikessa johtamisessa, suunnittelussa ja toiminnan ohjauksessa. Vaatimustenhallinta on johtamisen väline, jota voidaan soveltaa minkä tahansa asian kehittämiseen tai ohjaukseen. Sitä voidaan käyttää tuotekehityksessä, palveluiden kehittämisessä ja hankkeiden toteuttamisessa. Mitä vaativampi hanke tai tuote taikka palvelukokonaisuus on sitä merkittävämpi osuus on vaatimustenhallinnalla.

Tosiasiassa 40 - 50% uuden tuotteen kehityskustannuksista syntyy korjaavista toimenpiteistä, joita syntyy sitä enemmän mitä vähemmälle vaatimusten määrittely ja hallinta on jäänyt. Tarpeettomat ominaisuudet lisäävät usein uuden tuotteen kustannuksia ja vähentävät asiakastyytyväisyyttä. Ne myös lisäävät kehityskustannuksia ja kehitysaikaa sekä lisäävät materiaaliostoja sekä asennusaikoja.

Usein käy niin, että hosutaan heti alussa kovalla kiireellä kohti ratkaisuja ja unohdetaan vaatimusten määrittely. Sekin toiminta johtaa kyllä jonnekin, muttei kukaan voi tietää tyydyttääkö se asiakkaiden tarpeet. Sen sijaan jos haluaa onnistua toiminnassaan pitää asianmukaisesti keskittyä vaatimustenhallinnan prosessiin. Palveluita ja tuotteita ei kannata kehittää teknologiavetoisesti vaikka se olisikin niin kovin hauskaa. Korkea asiakastyytyväisyys ja hyvä laatu syntyy systemaattisen vaatimustenhallinnan ohjenuoraa seuraten.